Meno sunnuntai aamulta peruuntui, joten pääsin Satun treeniin.

Ekana otettiin seuraamista, näytin mitä ollaan tehty ja muutettiin hommaa niin, et laitetaan nami tai lelu kainaloon. Lelu tuntui toimivan siinämäärin paremmin, että siihen se jopa yritti hypätä..Tosin aluksi sinkos kyl ihan kaikkialle muualle..Ha, hyvät naurut sai..No tätä tekniikkaa täytyy treenata.

Metallin nostoja...Pitäs saada jostain keskikokoinen metalli kapula. Vaihdettiin tähän lelun sijasta nami. Ihan ok nostoja, ote ehkä hiukan parani, mutta mikä parasta ei yhtään ääntä. Sama juttu puisella, tämä selkeästi helpompaa.

Tunnari olikin sitten ihan uudella tavalla, eli vietiin eka pelkät namit ja se sai käydä syömässä ne. Sylvi oli kyl sen näkönen, et hei! Missä mun kapulat!?! Sitten heti perään samaan paikkaan kapulat ilman nameja riviin. Haisteli hyvin, tais hampata tosin vierasta mut oikein tyytyväinen olen tähän..Kun lähti tuomaan omaa, menin kyykkyyn ja palkkasin namilla.

Ohjattu, oikea puoli. Eka kapuloiden vienti, oli hiljaa paikallaan, tuijotti mua. Menin kyykkyyn palkkaa namilla. Sitten karkas merkille ja kun otin uudestaan Syy hermostu ja alko pitää ääntä..Peli poikki, kävin näyttää merkin ja nyt melko ok, mut oisko sanonu lähössä jonkun pienen äänen. Sitten viel jotain ihan muuta ja lennosta merkille, nyt hyvä. Siitä pallo. Tän jälkeen vein merkille ja sieltä oikea. Päästi ääntä nostossa. Helpotusta mennen ite lähemmäs ja kapulan näyttöä, nyt oli hiljaa.

Kaikin puolin ok treeni, Sylviksi Syy oli hiljaa...Keskusteltiin vielä aiheesta ääni ja oikeasti tottelevainen koira..Niinpä niin, eipä tullu kamalana yllätyksenä, että mun koira ei oikeesti tottele..Sillä ois varmasti helpompaa, jos se tekisi niin. Tässä asiassa täytynee taas kerran skarpata. Ääni asia sinänsä on helpottunut, kun olen pillkonut treenejä paljon paljon pienempiin osiin..Täytyy vaan muistaa, ettei jää veivaamaan.