Kävin tänään treenaamassa Satun, Minnan ja Jaanan kanssa Varkaudessa. Otin aikas pitkät treenit, kun tietysti piti näyttää kaikki, ku kerrankin oltiin Varkaudessa treenaamassa.

seuraaminen: Aika kamalaa, ei nyt painanu ihan niin pahasti, mutta piti siirtymisissä ääntä. En jäänyt hinkkaamaan näitä. Sain "polku" ohjeet painamiseen. Lisäksi välillä pitää ottaa sillä narulla/namilla, et saadaan pää oikeaan asentoon. Eri nopeuksia, pysähdyksiä ja käännöksiä on treenattava enempi.

ruutu: merkki ok, mitä nyt yritti karata ja kerran karkasikin liikkeenohjaajan käskystä. Pyöri taas kamalasti ennenkuin tajusi missä ruutu sijaitsee. Toistoja, toistoja. Ruudun kosketusalustaa pitää nyt skarpata, niiden tassujen ON osuttava siihen alustalle.

metalli: Ihan kamalaa > äänteli lähdössä sekä ottaessa.  Plaah. Mulla ei ole auktoriteettia mun koiraan, lisäksi mä olen itse niin varma, et se huutaa vaikka käsken olemaan hiljaa (ilmanko ei hiljene). Tässä taas apuohjaaja pitämään kapulaa ja itselle varmuutta hiljaisuuden suhteen.

ohjattu: Otin eka vasemman, lo näytti selkeästi vasenta kapulaa, kiikutin koiran merkille ja lähetin hyvin läheltä. Vasen meni hyvin! Sit oikee muutoin samalla lailla, mutta lähetin nyt kauempaa ja sekin hyvä. Lopuksi otin vielä merkin, niin, että kapuloita oli takana ja edessä < meni kivasti. Nyt vaan rohkeesti lähetystä eka merkille ja sitten noutamaan.

tunnari: Eka kahella kapulalla, josta toi oman. Satu oli tästä sitä mieltä, et se on fifty-sixty et sattuu vaan tuomaan oman ja susitteli seuraavanlaista treeni tapaa:  Oma + muita kapuloita (ympyrässä tällä kertaa) koira istuu kapuloiden lähellä ja kapulat ladotaan kenttään (nyt laitoin itse oman samaan aikaan, kun Satu laittoi vieraita. Siirryin itse koiran taakse ja lähetin hakee. Toi oman, eikä edes nykiny muita! Jee! Tällätavoin nyt siis jatketaan jonkin aikaa.

kaket: Satu neuvoi mulle namin anto tekniikka ja oman käden liikettä ja omaa paikkaa. Meni ihan kivasti. Istuminen selkeästi vaikeinta.

Oli oikein kivat treenit, vaikka oma vuoro hiukka venähtikin, kun oli niin paljon kysyttävää. Kiva oli nähdä Jaana ja mulle uutta briardi tyttöstä. Ja Satun pentu oli kerrassaan ihana. Satu on kyllä saanut Piusta jo paljon irti  ja opettanut sille ihan kamalasti kaikkia juttuja. Ja toinen on kaikenlisäksi vielä ihan älyttömän söpö! Myrkyn ruudun paikka oli hieno ja siitä tulikin sitten keskustelua ruudun opetuksesta. Kiva kuulla aina uusista tavoista, ku tuntuu et itse on aina ihan pimennossa kaikenmaaliman koulutuskikoista ja junnaa vaan samalla tavalla koirasta toiseen.