Treenikaverin sanoja lainaten, kunnon harrastuskoira sairastaa lomalla. Oikeastaan minun loma on koiralla yhtä "työleiriä," mutta se tykkää siitä. Tänä vuonna aloitamme siis joulun hyvin hyvin rauhallisissa merkeissä tuon kennelyskän vuoksi. Ainut asia mikä kovasti harmittaa (yskän lisäksi/vuoksi)  on se, ettei pääse koirien kanssa kunnon lenkille tuon Sylvin yskän vuoksi, mutta jospa se siitä ensi viikkoa kohti tokenesi.

Vuosi 2010?!?

Ei olleskaan huono vuosi niin omassa priva elämässä kuin koiraelämässäkään. Oikeastaan elämä on aika lailla mallillaan, kaikinpuolin. 

Sylvi vuonna 2010:

Päätavoite oli startata haku-kokeissa ja saada HK1, Tokossa tavoitteena oli VOI1 ja agilityssä kisastartti.

Tavoitteet täyttyivät haun osalta hyvin, sillä ekasta kisasta tuli se HK1 ja tokasta HK2, tulos tosin ei ollut päätähuimaava, kiitos huonojen esineruutujen, mutta koularit kuitenkin ja menolippu ylempään luokkaan.  Jee, jee.

TOKOn VOI1 tuli toisella yrittämällä, tosin vahingossa...mutta ei kai sillä oikeasti ole väliä, kun itse tietää mitä koira todella osaa ja mitä ei (tässä kohtaa painottaisin kohtaa mitä ei osaa).

Agilityssä startattiin viisi rataa, joista tuloksena kolme hyl ja kaksi 10 rataa. Hyllyradoista kaksi oli oikeasti hienoja ja molemmat 10 ihan ok.

Sylvi vuonna 2011:

Sylvistä pitäisi tulla äiti vuonna 2011, hui! Se siis sotkee varmasti meidän suunnitelmia, mutta tavoitteita myös ensi vuodelle on asetettu.  Ensiksi täytynee saada koira kuntoon mahdollisten pentujen jälkeen.

Haun tavoite olisi päästä samaan fyysiseen kuntoon kuin nyt ja saada esineet taas sille mallille, että pääsisi kokeisiin, tulokset ois plussaa. TOKOn tavoite olisi saada ne kolme ykköstä EVL:stä, mikä on oikeasti meille kova tavoite.  Agility kuntoa katsastellaan, siinä lajissa hienot radat ovat jo itsestään palkitsevia ja jos sieltä nyt joitakin tuloksia saisi ni kiva olisi. Minun ohjaustaidot vaan tekevät tästäkin lajista niin kovin haasteellista.

 

Piisku vuonna 2010:

Alku kesä oli hankala, sillä en meinannut millään uskoa, että ei kannata enää tehdä niin pitkiä lenkkejä metsässä kuin ennen. Tämän opittua, meillä on mennyt aikas kivasti. Piisku on pysynyt aikas hyvässä kunnossa, eikä isoja kipuiluja ole ollut. Kipulääkettä maistetaan hyvin harvoin. Ravintolisät ja akupunktio ovat olleet kovasti hyödyksi ja kiitos työni, olen myös itse alkanut opetella niiden neulojen käyttöä. Muutoin Piisku on elänyt sairaseläkeläisen elämää, josta tosin vauhtia ei ole puuttunut. Pois alta, sano mummo lumessa.

Jos Piiskulta kysytään sen mielestä ruoka-ajoista on lipsuttu ja "hänen" vienosti ilmoitettuja toiveita ei ole täytetty asiaan kuuluvalla ripeydellä.

Piisku vuonna 2011:

Täyttää 11 vee ja elelee toivottavasti yhtä reipasta elämää kuin nyt.

Ja jos Piiskulta kysytäänon vastaus mitä varmemmin: Palvelun tasoa on nostettava!

Katkelma Tommy Tabermannin runosta "Vanha koira"
Vanhat koirat
tietävät ihmisten asioista
enemmän kuin ihmiset itse.
Eivätkä suostu puhumaan.
Katsovat vain säälivästi.

 

Hieno vuosi takana, kiitos kaikille mukana olleille, erityiskiitokset treenikamuille ja Makelle. Suurin kiitos koirilleni.

Alla olevalla joulukortilla toivotan kaikille vielä kerran joulun taikaa, sillä sen voima ei kyllä taida koskaan häipyä minusta ja toivoisin että se tarttuisi myös kaikkiin muihin kanssa eläjiin.