Patukasta irrottaminen sujuu jo huomattavasti paremmin, Syy jopa tarjoaa irrotusta, jesh!

Perjantai iltana itsenäinen agitreeni vuoro. Paikalla minä, Susa & Antti ( ja ihanin tervupentu Juno) ja Mervi. Olin suunnitellu treenaavani viskiä, mut Susa tahto ottaa kontakteja, ni tehtiin sellanen pikku rata. Kontaktit meillä ei niin hyviä, selkeesti koira huomaa, mkun itse löysäilen ni sekin voi löysäillä ja ei tarvii olla niin kuulolla. Kontaktille meno 180 asteesta onnistuio kivasti apukepin avulla. Viski meni ihan ok. Pujottulun sisäänmenoa 180 asteesta hangattiin, kun en muistanu pitää apukättä esillä. Sitten lopuksi vielä pyrstä-juttua kumpaankiin suuntaan.

Ei oikein tyttö meinannu olla kuulolla, johtu taatusti omasta asenteestani. Sylvi sai muuten huippukehuja Antilta, "maailman ihananin bordercollie" Kylläpä lämmitti mieltä!

Kepon vaihtaessa renkaita, otettiin Sylvin kanssa pihatreeniä. Maahan oli satanut yöllä lunta, mutta se ei tuntunut haittaavaan.

Seuruu, teki hyvin ja hiljaa. Erityismaininta peruutuksesta, tosi hieno ja hiljanen!

Tunnari x 4, ekalla toi väärän ja muut kerrat oman, puri kapulaa. En ole taaskaan varama haisteliko oikeastai vaikka kapuloita oli tsiljoona, mutta ainakin omaan osu. Tämä taas läheltä.

Ohjattu, tosi hyvä kummatkin suunnat ja merkille menokin onnistui, siitä palkkaa.

Ruutu. Täytyy taas muistutaa, et siihen koketusalustalle on astuttava. Hiukka tämän vuoksi meni mönkään, muuten ok.